Jos yrityksellä menee hyvin ja yrittäjän kädet ei riitä kaikkien töiden tekemiseen, voi olla viisasta palkata toinen käsipari lisää helpottamaan hommaa. Monet kuitenkin arastelevat työntekijän palkkaamista, koska ei ole täyttä varmuutta, paljonko työntekijä maksaa työnantajalle. Yleisenä ohjenuorana voisi pitää, että työnantajan maksama palkka työnantajamaksuineen on bruttopalkka kerrottuna 1,5:llä. Eli 2500 euron bruttopalkan maksaminen maksaakin todellisuudessa 3750 euroa työnantajalle. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta eiköhän silti eritellä kaikki palkan sivukulut ja katsota kuinka lähelle samaa summaa päästään.

Pakolliset työnantajamaksut (2025)

Työntekijän palkkaamisesta aiheutuu pakollisia ja vähemmän pakollisia työnantajamaksuja. Useimmat maksuprosentit vaihtuvat vuosittain, joten tarkista aina käytössä oleva prosentti. Alla olevat prosentit ovat voimassa vuonna 2025.

• TyEL (15,8% tai 17,2%)
  Jos työntekijälle maksetaan palkkaa enemmän kuin 70,08 euroa kuukaudessa (vuonna 2025) ja työntekijä on 17-68-vuotias, on TyEl-vakuutus pakko ottaa. Työnantaja maksaa TyEL-vakuutusta keskimäärin joko 15,8% tai 17,3% työntekijän bruttopalkasta, riippuen työntekijän iästä. 

• Työttömyysvakuutusmaksu (0,2%)
  Työttömyysvakuutusmaksu, tuttavallisemmin TVR, on pakollinen, jos palkkoja maksetaan 18-65-vuotiaille työntekijöille yli 1500 eurolla vuodessa. Työllisyysrahasto saa tiedon maksetuista palkoista Tulorekisterin perusteella ja lähettää työnantajalle laskun automaattisesti. Työnantajan ei siis tarvitse lähettää mitään hakemuksia mihinkään. TVR maksuprosentti on porrastettu työntekijöille maksettavan palkkasumman mukaan. Vuonna 2025 työnantajan maksuprosentti on 0,20% 2 455 500 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 0,80%.

• Sairausvakuutusmaksu (1,87%)
  Sairausvakuutusmaksu, eli sava-maksu, on pakollinen 16-67-vuotiaasta työntekijästä, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Sava-maksu on kokonaan työnantajan maksettava, eli siitä ei peritä edes osaa työntekijän palkasta. Sava-maksu maksetaan Verohallinnolle ja sen voi hoitaa samalla, kun maksaa työntekijän ennakonpidätyksen.

• Tapaturmavakuutusmaksu (0,54%)
  Tapaturmavakuutus täytyy ottaa, jos palkkoja maksetaan yli 1300 eurolla vuodessa ja sen voi ottaa valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee tapaturmariskin ja vakuutusyhtiön mukaan 0,05-5%:n välillä. 

• Ryhmähenkivakuutus (0,06%) (pakollinen, jos työehtosopimus sitä edellyttää)
  Ryhmähenkivakuutuksen voi ottaa samasta paikasta kun tapaturmavakuutuksenkin ja yleensä ne kulkevat käsikädessä. Ryhmähenkivakuutus siis yleensä sisältyy tapaturmavakuutukseen eikä sitä voi edes erikseen ottaa. 

Muista myös lomapalkka ja lomakorvaus!

Työntekijälle täytyy myös maksaa loma-ajan palkka sekä lomaraha. Kuukausipalkkaiselle lomapalkka on pääsääntöisesti sama kuin normaali kuukausipalkka, mutta jos töitä tekee epäsäännöllisesti, työaika vaihtelee päivittäin tai viikottain, tarvitaan lomapalkan laskentaan omat laskukaavat.

Tosin kuukausipalkkalaisenkin lomapalkan laskentakaava vaihtelee, mutta yleensä kuukausipalkkalaisen lomapalkka saadaan kertomalla ansaittujen lomapäivien määrä päiväpalkalla. Yhden päivän palkka taas saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden työpäivillä.

Jossain työehtosopimuksissa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Tällöin palkka täytyy kuitenkin tasata niin, että työntekijä saa saman palkan kuin töissä ollessaan.

Lomarahan suuruus on puolet loma-ajan palkasta. 

Myös loma-ajan palkasta sekä lomarahasta täytyy maksaa työnantajamaksut normaalisti.

Lisiä palkan päälle

Peruspalkan päälle voidaan maksaa vielä erilaisia lisiä. Työehtolaki tuntee ainoastaan sunnuntailisän, mutta työehtosopimuksissa on yleensä enemmän lisiä ja niiden maksuperusteita. Yleisemmin lisiä tulee ilta- ja yötyöstä sekä viikonloppuisin tai juhlapyhinä työskentelystä. Joissain tesseissä on myös esim. henkilökohtainen-, työkokemus- ja vastuulisät ja kylmässä työskentelystä voidaan myös maksaa pakkaslisää.

Paljonko työntekijä maksaa työnantajalle?

Nyt, kun tiedämme palkkaamisesta johtuvat kulut, voidaan laskea kuinka paljonko 2500 euron bruttopalkan maksaminen todellisuudessa maksaa työnantajalle.

2500 euron bruttopalkan työnantajanmaksut (ilman lisiä, ylitöitä ja ryhmähenkivakuutusta) ovat:

• TyEl (2500 x 17,2%) 430 euroa
• Työttömyysvakuutusmaksu (2500 x 0,2%) 5 euroa
• Sava-maksu (2500 x 1,87%) 46,75 euroa
• Tapaturmavakuutusmaksu (2500 x 0,54%) 13,50 euroa

Palkan sivukulut tekevät yhteensä n. 495 euroa.

Lisätään tähän vielä vuosiloman kustannukset. Ensimmäisenä lomavuonna työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa. Kahden lomapäivän arvo saadaan, kun jaetaan bruttopalkka kyseisen kuukauden työpäivillä, eli tässä tapauksessa 2500 / 20 x 2 = 250 euroa. Lisätään siihen vielä puolet, eli 125 euroa, päälle lomarahaa. Tästä summasta on myös maksettava työnantajamaksut, jotka tekevät yhteensä (375 x 19,81%) 74,28 euroa. Kahden päivän lomat siis maksaa työnantajalle n. 450 euroa.

Seuraavana vuonna työntekijän lomaoikeus kasvaa 2,5 päivään per kuukausi. Silloin kustannukset olisivat (2500 / 20 x 2,5) 312 euroa ja puolet, 156 euroa, lomarahaa päälle. Työnantajakustannukset olisivat yhteensä (312 + 156 x 21,24%) 92,71 euroa. Kahden ja puolen päivän loma maksaa työnantajalle yhteensä n. 560 euroa.

Kokonaiskustannukset työntekijän 2500 euron bruttopalkasta ovat siis:

• Kuukausipalkka: 2500 €
• Työnantajamaksut: 495 €
• Lomapalkkavelka
  • 2 pvä:  375 € 
  • 2,5 pvä: 468 €
• Työnantajamaksut lomapalkkavelasta
  • 2 pvä: n. 75 €
  • 2,5 pvä: n. 93 €

Ensimmäisenä vuotena työntekijä maksaa työnantajalle 3445 euroa/kk ja seuraavana 3556 euroa/kk.

Alussa arvioimme paljonko työntekijä maksaa työnantajalle nyrkkisäännön bruttopalkka kerrottuna 1,5:llä mukaan. Sen mukaan 2500 euron brutto maksaisi työnantajalle 3750 euroa ja omien laskelmien perusteella työntekijä maksaa työnantajalle noin 3500 euroa. Eroa ei siis ole paljon. Muut palkkaamisesta syntyvät epäsuorat kulut kurovat eron umpeen todella nopeasti, joten työntekijän palkkaamista harkittaessa kannattaa kulut budjetoida mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian alhaiseksi.