Jos yrityksellä menee hyvin ja yrittäjän kädet ei riitä kaikkien töiden tekemiseen, voi olla viisasta palkata toinen käsipari lisää helpottamaan hommaa. Monet kuitenkin arastelevat työntekijän palkkaamista, koska ei ole täyttä varmuutta, paljonko työntekijä maksaa työnantajalle. Yleisenä ohjenuorana voisi pitää, että työnantajan maksama palkka työnantajamaksuineen on bruttopalkka kerrottuna 1,5:llä. Eli 2500 euron bruttopalkan maksaminen maksaakin todellisuudessa 3750 euroa työnantajalle. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta eiköhän silti eritellä kaikki palkan sivukulut ja katsota kuinka lähelle samaa summaa päästään.

Pakolliset työnantajamaksut

Työntekijän palkkaamisesta aiheutuu pakollisia ja vähemmän pakollisia työnantajamaksuja. Useimmat maksuprosentit vaihtuvat vuosittain, joten tarkista aina käytössä oleva prosentti. Alla olevat prosentit ovat voimassa vuonna 2022.

TyEL (17,2% tai 18,7%)

Jos työntekijälle maksetaan palkkaa enemmän kuin 62,88 euroa kuukaudessa ja työntekijä on 17-68-vuotias, on TyEl-vakuutus pakko ottaa. Työnantaja maksaa TyEL-vakuutusta joko 17,2% tai 18,7% työntekijän bruttopalkasta, riippuen työntekijän iästä. Lisää (ja kaiken)  tyelistä voit lukea postauksesta Työläisten tulevaisuuden turva – TyEL.

Työttömyysvakuutusmaksu (0,5%)

Työttömyysvakuutusmaksu, tuttavallisemmin TVR, on pakollinen, jos palkkoja maksetaan 17-65-vuotiaille työntekijöille yli 1300 eurolla vuodessa. Työllisyysrahasto saa tiedon maksetuista palkoista Tulorekisterin perusteella ja lähettää työnantajalle laskun automaattisesti. Työnantajan ei siis tarvitse lähettää mitään hakemuksia mihinkään. 

TVR maksuprosentti on kokonaisuudessaan 2, josta työntekijä maksaa itse (eli työntekijän palkasta peritään) 1,5% TVR-maksua ja työnantaja maksaa omasta pussistaan loput 0,5%.

Hyvä tietää, että TVR täytyy pidättää aina maksuvelvollisen työntekijän palkasta, vaikka palkkoja maksettaisiinkin alle 1300 eurolla vuoden aikana. Jos maksukatto ei ylity, pidätetty TVR jää työnantajan taskuun.

Sairausvakuutusmaksu (1,34%)

Sairausvakuutusmaksu, eli sava-maksu, on pakollinen 16-67-vuotiaasta työntekijästä, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. 1,34% suuruinen sava-maksu on kokonaan työnantajan maksettava, eli siitä ei peritä edes osaa työntekijän palkasta. Sava-maksu maksetaan Verohallinnolle ja sen voi hoitaa samalla, kun maksaa työntekijän ennakonpidätyksen.

Tapaturmavakuutusmaksu (0,7%)

Tapaturmavakuutus täytyy ottaa, jos palkkoja maksetaan yli 1300 eurolla vuodessa ja sen voi ottaa valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Tapaturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee tapaturmariskin ja vakuutusyhtiön mukaan 0,05-5%:n välillä. Keskimääräisesti se kuitenkin on n. 0,7% luokkaa.

Ryhmähenkivakuutus (0,06%) (pakollinen, jos työehtosopimus sitä edellyttää) 

Ryhmähenkivakuutuksen voi ottaa samasta paikasta kun tapaturmavakuutuksenkin ja yleensä ne kulkevat käsikädessä. Ryhmähenkivakuutus siis yleensä sisältyy tapaturmavakuutukseen eikä sitä voi edes erikseen ottaa. Ryhmähenkivakuutuksen suuruus myös vaihtelee, mutta keskimääräisesti se on n. 0,06%. 

Muista myös lomapalkka ja lomakorvaus!

Työntekijälle täytyy myös maksaa loma-ajan palkka sekä lomaraha. Kuukausipalkkaiselle lomapalkka on pääsääntöisesti sama kuin normaali kuukausipalkka, mutta jos töitä tekee epäsäännöllisesti, työaika vaihtelee päivittäin tai viikottain, tarvitaan lomapalkan laskentaan omat laskukaavat.

Tosin kuukausipalkkalaisenkin lomapalkan laskentakaava vaihtelee, mutta yleensä kuukausipalkkalaisen lomapalkka saadaan kertomalla ansaittujen lomapäivien määrä päiväpalkalla. Yhden päivän palkka taas saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden työpäivillä.

Jossain työehtosopimuksissa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Tällöin palkka täytyy kuitenkin tasata niin, että työntekijä saa saman palkan kuin töissä ollessaan.

Lomarahan suuruus on puolet loma-ajan palkasta. 

Myös loma-ajan palkasta sekä lomarahasta täytyy maksaa työnantajamaksut normaalisti.

Lisiä palkan päälle

Peruspalkan päälle voidaan maksaa vielä erilaisia lisiä. Työehtolaki tuntee ainoastaan sunnuntailisän, mutta työehtosopimuksissa on yleensä enemmän lisiä ja niiden maksuperusteita. Yleisemmin lisiä tulee ilta- ja yötyöstä sekä viikonloppuisin tai juhlapyhinä työskentelystä. Joissain tesseissä on myös esim. henkilökohtainen-, työkokemus- ja vastuulisät ja kylmässä työskentelystä voidaan myös maksaa pakkaslisää.

Paljonko työntekijä maksaa työnantajalle?

Nyt, kun tiedämme palkkaamisesta johtuvat kulut, voidaan laskea kuinka paljonko 2500 euron bruttopalkan maksaminen todellisuudessa maksaa työnantajalle.

2500 euron bruttopalkan työnantajanmaksut ovat:

• TyEl (2500 x 18,7%) 467,50 euroa
• Työttömyysvakuutusmaksu (2500 x 0,5%) 12,50 euroa
• Sava-maksu (2500 x 1,34%) 33,50 euroa
• Tapaturmavakuutusmaksu (2500 x 0,7%) 17,50 euroa

Palkan sivukulut tekevät yhteensä 531 euroa.

Lisätään tähän vielä Tumpin vuosiloman kustannukset. Ensimmäisenä lomavuonna Tumppi ansaitsee 2 lomapäivää kuukaudessa. Lomapäivien arvo saadaan, kun jaetaan bruttopalkka kyseisen kuukauden työpäivillä, eli tässä tapauksessa 2500 / 20 x 2 = 250 euroa. Lisätään siihen vielä puolet, eli 125 euroa, päälle lomarahaa. Tästä summasta on myös maksettava työnantajamaksut, jotka tekevät yhteensä (375 x 21,24%) 80 euroa. Kahden päivän lomat siis maksaa työnantajalle 455 euroa.

Seuraavana vuonna Tumpin lomaoikeus kasvaa 2,5 päivään per kuukausi. Silloin kustannukset olisivat (2500 / 20 x 2,5) 312 euroa ja puolet, 156 euroa, lomarahaa päälle. Työnantajakustannukset olisivat yhteensä (312 + 156 x 21,24%) 100 euroa. Kahden ja puolen päivän loma maksaa työnantajalle yhteensä 568 euroa.

Kokonaiskustannukset Tumpin 2500 euron bruttopalkasta ovat siis:

• Kuukausipalkka 2500 €
• Työnantajamaksut 531 €
• Lomapalkkavelka 2 pvä / 2,5 pvä: 375 € / 468 €
• Työnantajamaksut lomapalkkavelasta 2 pvä / 2,5 pvä: 80 € / 100 €

Ensimmäisenä vuotena työntekijä maksaa työnantajalle 3486 euroa ja seuraavana 3599 euroa.

Alussa arvioimme paljonko työntekijä maksaa työnantajalle nyrkkisäännön bruttopalkka kerrottuna 1,5:llä mukaan. Sen mukaan 2500 euron brutto maksaisi työnantajalle 3750 euroa ja omien laskelmien perusteella työntekijä maksaa työnantajalle ensimmäisenä vuotena noin 3500 euroa. Eroa siis on noin 250 euron verran, mikä ei ole paljon. Muut palkkaamisesta syntyvät epäsuorat kulut kurovat eron umpeen todella nopeasti, joten työntekijän palkkaamista harkittaessa kannattaa kulut budjetoida mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian alhaiseksi.