Luontoisedut ovat työnantajan muuna kuin rahana maksamia korvauksia työntekijälle, joista saaja kuitenkin joutuu pääsääntöisesti maksamaan veroa, ihan niin kuin tavallisesta palkastakin. Luontoisedut voivat olla tavaroita tai palveluita, mutta niiden täytyy olla aina työnantajan omistamia tai hallitsemia, jotka vain on luovutettu palkansaajan käyttöön. Luontoisedut verotetaan palkkatuloina, eli edun tai etujen arvo lisätään normaalin palkan päälle ja tästä summasta maksetaan verot ja muut sivukulut normaalisti.

Kenelle?

Luontoisedut ovat palkansaajien etuja ja koska osakeyhtiön osakkeenomistaja sekä henkilöyhtiön (ay, ky) yhtiömies voivat nostaa palkkaa omistamastaan yhtiöstä, voivat he myöskin saada yhtiöstään luontoisetuja! Toiminimiyrittäjä ei taasen voi nostaa yrityksestään palkkaa eikä näin ollen myöskään nauttia luontoiseduista.

Minkä arvoisia luontoisedut ovat?

Luontoisedut eivät toistu samansuuruisena joka vuosi, sillä verottaja tykkää muuttaa luontoisetujen laskentaperusteita jokaiselle vuodelle. Verohallinto antaa päätöksen luontoisetujen laskentaperusteista aina verovuotta edeltävän vuoden lopulla.

Luontoisedun arvo voi muuttua myös kesken vuoden. Jos työnantaja parantaa hyödykettä, kuten esim. ostaa autoon lisävarusteita tai uusii sähköpyörään akun, pitenee hyödykkeen käyttöikä ja näin ollen edulle on laskettava uusi käypä arvo. Uusi arvo on voimassa siitä hetkestä eteenpäin, kun muutos on tehty.

→ Luontoisetujen laskentaperusteet vuonna 2023

Yleisimmät luontoisedut

Asuntoetu – Jos olet saanut työnantajalta käyttöösi asunnon työ- tai virkasuhteen perusteella, syntyy siitä sinulle verotettavaa asuntoetua. Asuntoedun luontoisetuarvo muodostuu kiinteästä perusarvosta ja neliömetriä kohti laskettavasta arvosta. Jos asunnon vuokra on pienempi kuin luontoisetupäätöksen mukainen arvo, on asuntoedun arvo silloin se vuokra, mitä asunnosta maksettaisiin vapailla markkinoilla.

Autoetu – Jos käytössäsi on työnantajan henkilö- tai pakettiauto ja käytät sitä yksityisajoihin, kehkeytyy siitä verotettavaa autoetua. Autoetu voi olla vapaa autoetu tai auton käyttöetu. Vapaa autoetu tarkoittaa, että työnantaja maksaa kaikki auton kulut, kun taas käyttöetu meinaa, että käyttäjä maksaa itse vähintäänkin polttoainekustannukset.

Tiesitkö, että sähköauton osalta saa luontoisedun arvon määritystä varten vähennystä ja että sähköauton lataus työpaikalla on verotonta etua ainakin 2025 saakka!

Autotallietu – Koska autotallia ei huomioida asuntoedussa eikä auton säilytyskustannuksia oteta huomioon myöskään autoedussa, on työnantajan mahdollista tarjota työntekijöilleen autotallietua. Nimestään huolimatta autotallietuun kuuluu autotallipaikan lisäksi myös muut auton säilytyspaikat, kuten vaikkapa paikka autohallista. Työnantaja voi myös kustantaa autotalliedun alla palkansaajan autokatospaikan tai lämmitystolpan sähkölaskun. Työpäivän aikana työpaikalla käytettävästä autotalli- tai autopaikasta ei kuitenkaan koskaan synny verotettavaa etuutta, kuten ei myöskään työnantajan kustantamasta auton lämmityspistokkeesta työpaikalla.

Polkupyöräetu – Polkupyöräetu muodostuu, jos työnantaja antaa omistamansa tai leasaamansa polkupyörän työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön. Mutta, jos polkupyörän omistajuus vaihtuu työnantajalta palkansaajalle, muuttuu etu palkaksi. Polkupyöräetu on verovapaata tuloa aina 1200 euroon asti ja on hyvä tietää, että polkupyöräedun ja työsuhdematkalipun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3400 euroa vuodessa.

Puhelinetu – Jos käytössäsi on työnantajan kustantama puhelinliittymä ja käytät sitä myös yksityispuhelujen hoitamiseen, kehkeytyy siitä verotettava puhelinetu. Mutta, jos puhelinliittymä on palkansaajan nimissä ja työnantaja maksaa laskun, kyseessä on veronalainen palkkatulo yksityispuhelujen osalta. Työkäyttö puolestaan lukeutuu työnantajan kuluksi. 

Ravintoetu – Ravintoedulla työnantaja voi tarjota palkansaajalle lounaan, päivällisen tai illallisen käypää hintaa alempaan hintaan tai jopa täysin vastikkeetta. Ravintoetu voidaan järjestää joko työpaikka- tai sopimusruokailuna tai kohdennetuilla maksuvälineillä. Työnantajan tarjoama aamupala, kahvi ja kahvileipä ei kuulu ravintoedun piiriin, paitsi jos kahvitarjoilu on niin runsasta, että se korvaa normaalin lounasruoan.

Työsuhdematkalippu – Työsuhdematkalippu on työnantajan tarjoama henkilökohtainen joukkoliikenne matkalippu, joka on tarkoitettu asunnon ja työpaikan välisen matkan taittamiseen, mutta lippua saa myös höylätä vapaa-ajan matkoihin. Työnantajan antama työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa sen saajalle. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3400 euroa vuodessa.

Hyvin usein luontoisedut ovat jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia, kuten puhelin-, auto- tai asuntoetu. Mutta se ei tarkoita etteikö etu voisi jossain tilanteissa myös olla kertaluontoinen. Luontoisedut nähdään usein hyvin positiivisena asiana ja niistä voikin kehkeytyä rekrytointitilanteissa kullanarvoinen kilpailuetu!