Peitelty osinko on tuloa, jota yhtiö on maksanut osakkaalle tai tämän läheiselle epäoikeudenmukaisesti. Verottajan silmissä ei ole merkitystä onko peiteltyä osinkoa jaettu tahallisesti vai tahattomasti, joten ole tarkkana, jottet vahingossakaan erehdy maksamaan yhtiön rahoja peitellyn osingon nimissä.

Usein kuvitellaan, että peiteltyä osingonjakoa tapahtuu vain osakeyhtiöissä ja peitellyn osingon saaja on aina osakas, mutta todellisuudessa peiteltyä osinkoa voivat jakaa myös osuuskunnat sekä yhteisöt ja saajana voi osakkaan lisäksi toimia myös osakkaan omainen.

Osakkaan ottamat epäselvät rahat viittaavat peiteltyyn osinkoon

Toiminimiyrittäjä nostaa oman palkkansa yksityisottoina, mutta jos osakas nostaa samalla tavalla rahaa joko yhtiön pankkitililtä tai kassasta, herättää se väkisinkin epäilyksiä peitellystä osingosta. Lähtökohtaisesti selvittämättömiä nostoja ei pitäisi tapahtua, mutta jos niin käy, täytyisi nostot aina pyrkiä selvittämään mahdollisimman nopeasti. Turvallisin vaihtoehto on tehdä nostot asianmukaisesti, jotta voi välttyä peitellyn osingonjaon epäilyltä.

Lainaaminen – puolin ja toisin

Yhtiö voi lainata rahaa osakkaalle tai tämän omaiselle, mutta jos näin tehdään, täytyy lainasta aina tehdä asianmukainen velkakirja. Velkakirjassa pitää olla määriteltynä laina-aika, korko sekä takaisinmaksuaikataulu. Jos lainasta ei ole tehty velkakirjaa, voi verottaja tulkita, että osakkaalla ei ole tarkoitustakaan maksaa lainaa takaisin ja näin ollen verottaa sitä peitellyn osingon säännöksen perusteella. Todellisuudessa velkalapun sisällöllä ei kuitenkaan ole niin merkitystä verottajan silmissä, sillä verottajaa kiinnostaa vain maksetaanko laina oikeasti takaisin. Jos osakas on ollut maksukyvytön jo lainanottohetkellä tai lainaa ei lyhennetä lainkaan, pamahtaa peitellyn osingon varjo takaisin kuvioihin.

Myös osakas voi lainata rahaa yhtiölle ja jos yhtiö maksaa lainasta ylisuurta korkoa, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi. Tilanteesta riippuen käypäisenä koron määränä pidetään korkoa:

• Joka jouduttaisiin maksamaan rahalaitokselta otetusta lainasta
• Joka vastaa vastaavien sijoituskohteiden korkotasoa
• Valtionvarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä.

→ Lue lisää syventävistä vero-ohjeista.

Myös palkka ja luontoisedut voivat olla peiteltyä osinkoa

Vaikka palkka ja luontoisedut pääsääntöisesti verotetaan palkkana, voidaan niiden jossain tilainteissa katsoa olevan peiteltyä osinkoa. Palkanmaksussa tallaisiä tilanteita voi syntyä mm. :

• Jos osakkaalle tai tämän omaiselle maksetaan liian suurta palkkaa työtehtäviin nähden
• Jos osakkaalle tai tämän omaiselle maksetaan palkkaa perusteetta
• Jos osakkaan tai tämän omaisen työsuhde ei oikeasti ole todellinen

Tärkeä on muistaa, että palkka on aina korvaus työstä, kun taas peitelty osinko on osakkuusaseman perusteella saatu etuus, joka saadaan osingonjaon muotovaatimuksista välittämättä. Jos verottajan täytyy tutkia, onko osakas saanut palkkaa vai peiteltyä osinkoa, on ensimmäinen etappi arvioida perustuuko suoritus oikeasti työskentelyyn vai pelkästään osakkuuteen.

Luontoisedut voivat myös johtaa peitellyn osingon verotukseen, jos ne ovat epätavanomaisia tai kohdistuvat pelkästään osakkaan käyttöön. Jos verottaja epäilee, kummasta on kyse, täytyy verottajan tarkastella, millaisia etuja yhtiö on antanut työntekijöilleen, jotka eivät ole osakkaita. Jos selviää, että kaikki työntekijät saa samanlaisia ja saman suuruisia etuja, katsoo verottaja ne myös osakkaalle palkaksi.

Yhtiön ja osakkaan välinen kauppa

Yhtiö ja osakas voivat käydä keskenään osto- ja myyntikauppaa, ihan samalla tavalla kuin yhtiön ulkopuolistenkin kanssa. Kauppahinnan määrittelemisessä pitää kuitenkin olla erityisen tarkkana ja sen täytyy aina vastata käypää arvoa. Jos yhtiö myy omaisuutta, tavaroita tai palveluita osakkaalle alihintaan tai vaihtoehtoisesti osakas yhtiölle ylihintaan, syntyy siitä peiteltyä osinkoa.

Myös vuokrauksen kanssa saa olla tarkkana. Osakas voi vuokrata omaa henkilökohtaisessa omistuksessa olevaa omaisuutta yhtiölle, mutta jos osakas vuokraa huoneiston tai vaikka osan asunnostaan yhtiön käyttöön, täytyy vuokratason vastata markkinoiden yleistä vuokratasoa. Tämä toimii myös toisinpäin, eli jos yhtiö vuokraa vaikka yhtiön omistaman vapaa-ajan asunnon korvauksetta tai olennaisesti käypää vuokraa alempaan hintaan osakkaalle, katsotaan osakkaan saavan peiteltyä osinkoa.

Yksityismenojen maksattaminen yhtiöllä

Peitelty osingon sudenkuoppaan voi myös kompastua silloin, jos yhtiön rahoilla maksetaan osakkaan omia henkilökohtaisia menoja. Jos osakas käyttää vaikka yhtiön puhelinta omassa henkilökohtaisessa elämässään tai firman autoa omiin yksityisajoihin, täytyisi näistä maksaa puhelin- ja autoetua, jotta peiteltyltä osingolta voi säästyä. Peiteltyä osinkoa voi syntyä myös siinä tilanteessa, jos osakas käyttää yhtiön omaisuutta yksityiselämässään maksamatta siitä markkinahintaista vuokraa tai muuta korvausta.

Peitelty osinko johtaa aina veroseuraamuksiin, jotka voivat olla kokonaisuudessaan merkittäviä. Osakkaan kannalta peitelty osinko verotetaan ansiotulona, joka on usein raskaampaa, kuin se, että rahat olisi nostettu tavallisena osinkona. Älä siis kompastele peitellyn osingon sudenkuoppiin, edes vahingossa, jos haluat välttyä raskaammalta verotukselta.