Joskus työntekijälle pitää maksaa palkkaa, vaikka toveria ei näkyisikään töissä. Palkalliset vapaapäivät aiheuttavat työnantajalle aina kustannuksia, vaikka välttämättä tuloja niiltä päiviltä tai poissaolevan työntekijän osalta ei tulisi. Arkipyhät ja sairausajan palkka määritellään eri tavalla eri alojen työehtosopimuksissa, joten tarkasta aina oman alan tes, jos joudut näitä asioita syvällisemmin pohtimaan.

Arkipyhät

Työlaki kertoo, että sunnuntaityöstä tai kirkollisina juhlapäivinä (eli arkipyhinä) tehdystä työstä, työtä teetetään silloin vain, jos se on työn laadun vuoksi säännöllistä niinäkin päivinä tai jos sitä on työsopimuksessa sovittu tai työntekijä suostuu tekemään töitä näinä päivinä.

Lain mukaan ainoa korvattava arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jos se muuten olisi ollut työntekijän normaali työpäivä, mutta työehtosopimuksissa on yleensä lueteltu korvattavia arkipyhiä enemmänkin. Kaikilla aloilla arkipyhiksi ei välttämättä lasketa samoja päiviä, joten arkipyhien korvattavuus täytyy aina tarkistaa oman alan tessistä.

Virallisia arkipyhiä vuoden aikana on uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Listaa pidentävät vielä epäviralliset juhannus- ja jouluaatto.

Eli jos arkipyhä sattuu työpäivälle, työntekijälle on maksettava täyttä työpäivää vastaava palkka, vaikka työntekijä ei töihin ilmesty.

Sairausajan palkka

Työntekijä voi joskus sairastua ja työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vaikka työntekijä ei töitä tekisikään. Työsopimuslain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on kestänyt sairastumisen alkamishetkellä yli kuukauden, on oikeutettu täyteen palkkaan ja jos alle kuukauden, palkka maksetaan puolikkaana. 

Työehtosopimuksissa voi olla erilaiset määräykset kuin työsopimuslain vähimmäisehdot, esim. pidempi sairausajan palkan maksukausi. Jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu kauemmin, kuin mitä työnantajan palkanmaksuvelvoite on, voi työntekijä hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Kela maksaa myös työnantajalle sairauspäivärahan, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeisen poissaolon ajalta.

Työehtosopimuksen mukaiset vapaat

Joissain työehtosopimuksissa on myös määritelty, että työntekijällä on oikeus olla pois töistä tietyissä eritystilanteissa. Edelleen, jokainen TES on erilainen, mutta erityistilanteita voi olla mm. 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä, lähiomaisen hautajaiset, tai asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä.

Palkalliset vapaapäivät näkyvät aina yrityksen kukkarossa, sillä niiltä päiviltä voi syntyä enemmän menoja kuin tuloja, mutta periaatteessa eivät ne oikeastaan aiheuta työnantajalle yhtään sen enempää palkkakustannuksia kuin normaalistikkaan. Jos työpaikalla ei työskennellä arkipyhinä eikä sairastuneen tilalle palkata tuuraajaa, maksaa työnantaja täysin samaa palkkaa ja samoja palkan sivukuluja oli työntekijä viettämässä arkipyhää, flunssassa kotona tai töissä.