Yhdenkertainen kirjanpito herättää varmasti monissa toiminiyrittäjissä mielenkiintoa, sillä senhän on pakko olla helpompaa kuin kahdenkertainen kirjanpito. Ehkä. Ehkä se on helpompaa, mutta jos aiot kirjanpidon tehdä itse, kannattaa samalla vauhdilla opetella kahdenkertainen kirjanpito. Yhden- ja kahdenkertainen kirjanpito ei kuitenkaan kovin paljon eroa toisistaan. Yhdenkertaisessa kerrotaan, mihin raha on mennyt, kun taas kahdenkertaisessa kerrotaan sen lisäksi, mistä raha on tullut.

Kuka voi tehdä yhdenkertaista

Toiminimiyrittäjällä on oikeus tehdä yhdenkertaista kirjanpitoa, jos kahdella peräkkäisellä tilikaudella seuraavista ehdoista täyttyy korkeintaan yksi:

• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa

• Liikevaihto ylittää 200 000 euroa

• Palveluksessa on yli kolme henkilöä

Eli jos yrittäjä päättää palkata viisi työntekijää ja liikevaihto pomppaa 250 000 euroon, joutuu yrittäjä vaihtamaan yhdenkertaisen kirjanpidon kahdenkertaiseksi. Mutta jos yrittäjä palkkaa viisi työntekijää ja liikevaihto jääkin 150 000 euroon, eikä taseenkaan loppusumma ylitä sataa tonnia, voi yrittäjä tehdä vielä yhdenkertaista kirjanpitoa. Yhtä osumaa ei siis lasketa, mutta 2-3 osumaa vaatii jo kahdenkertaisen kirjanpidon.

On myös hyvä tietää, että vaikka oikeus yhdenkertaiseen kirjanpitoon löytyy, mikään ei estä silti tekemästä kirjanpitoa kahdenkertaisena!

Miten ne eroaa toisistaan

Yhdenkertainen kirjanpito perustuu myös tositteisiin, ihan samalla tavalla kuin kahdenkertainen kirjanpitokin. 

Otetaan vaikka esimerkkinä toiminimiyrittäjän puhelinlasku. Yksinkertaisessa se kirjattaisiin puhelinkuluihin. Kahdenkertaisessa se kirjattaisiin myös puhelinkuluihin, mutta sen lisäksi kirjattasiin, että se maksettiin yrityksen pankkitililtä. Jos taas toiminimiyrittäjä saa asiakkaalta rahat työstä, yksinkertaisessa se kirjattaisiin pelkästään myyntiin. Kahdenkertaisessa rahat kirjattaisiin myös myyntiin, mutta kirjattaisiin lisäksi, että asiakas antoi rahat yrittäjälle käteisellä ja yrittäjä laittoi ne yrityksen kassalippaaseen.

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa kulut ja menot kirjataan siis vain yhdelle tilille, kun taas kahdenkertaisessa kirjataan aina kahdelle tai useammalle tilille.

Miten se tehdään

Yhdenkertainen kirjanpito tehdään aina maksuperusteisesti. Se tarkoittaa, että tapahtumat kirjataan kirjanpitoon sinä päivänä, kun maksu maksetaan tai työstä saadaan rahaa. 

Tilinpäätöstä varten kirjanpito on kuitenkin muutettava suoriteperusteiseksi. Jos olet tehnyt työn joulukuussa ja rahat saat vasta tammikuussa, kuuluvat ne rahat oikeasti päättyvälle tilikaudelle. Kirjaa ne siis myyntiin loppuvalle tilikaudelle ja jätä suoritus huomioimatta uudella tilikaudella.

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ei ole määrättyä lakisääteistä muotoa, joten sen voi tehdä vaikka paperille. Mutta kuten kahdenkertaisessakin, jokaisesta tapahtumasta pitää löytyä tosite tai muu vastaava dokumentti. Tärkeää on myös tehdä kirjaukset selkeästi aikajärjestyksessä.

Kenelle se oikeasti käy

Yhdenkertainen kirjanpito soveltuu se parhaiten sivutoimiseen tai muutoin pieneen toimintaan. Toiminimiyrittäjä, jolla ei ole paljoa tositteita tai paljon käyttöä taseelle (esim. koneita ja kalustoa) pärjää kyllä hyvin yhdenkertaisella kirjanpidolla. Esim. palveluaan myyvän toiminimiyrittäjän, jonka kulut koostuvat pääsääntöisesti samoista asioista, voi tehdä kirjanpitonsa yhdenkertaisena, jos ehdot sen sallivat. Jos taas tositteita on paljon, yhdenkertainen kirjanpito voi muuttua nopeasti monimutkaiseksi.

Jos sinulla on mahdollisuus valita kumpaa tapaa käytät, suosittelen vakaasti harkitsemaan kahdenkertaista kirjanpitotapaa. Kahdenkertainen kirjanpito on kokonaisuudessaan selkeämpi kokopäiväisille yrittäjille ja sen avulla saat parempaa tietoa yrityksesi tilanteesta ajantasaisesti. Viimeistään veroilmoitusta täyttäessäsi huomaat, että kahdenkertainen kirjanpito oli sittenkin yksinkertaisempi!